Puristuksen myötöraja

Puristuksen myötöraja on voima, joka vaaditaan muovin muodonmuutoksen aiheuttamiseen. Plastinen muodonmuutos on kiinteän materiaalin pysyvä muodon tai koon muutos ilman murtumia, se johtuu jatkuvasta kimmorajan ylittävästä kuormituksesta. Sylinterin muotoiset kappaleet asetetaan testikoneeseen, joka kohdistaa suurenevaa puristusvoimaa, kunnes plastinen muodonmuutos heikentää näytettä. Suurin kirjattu voima ennen muodonmuutosta on puristuksen myötöraja.

Taivutuskerroin

Taivutuskerroin lasketaan mittaamalla palkin taipuma taivutuslujuustestin aikana. Murtokertoimen laskentaa vastaavalla tavalla taivutuskerroin lasketaan taipuman ja kuormituksen avulla.

Taivutuslujuus

Taivutuslujuuden mittauksessa mitataan taivutusrasituksen enimmäismäärä, jonka näyte kestää ennen murtumista. Näytettä tuetaan kummassakin päässä ja kasvavaa rasitusta kohdistetaan sen keskelle. Taivutuksen aiheuttama kuormitus lasketaan ja virheen tuottama määrä kirjataan ylös.

Kerroksen leikkauslujuus

Kerroksen leikkauslujuudessa mitataan epoksilla liimatun liitoksen lujuus sen ollessa leikkauksen kohteena. Testi suoritetaan liimaamalla kaksi metalliosaa limittäin yhteen ja vetämällä ne erilleen jännitettä käyttäen testikoneessa. Vetovoima luo leikkausvoiman liimasaumaan ja siitä aiheutuva kuormitus kirjataan leikkauslujuusarvoksi.

Tartuntalujuus

Tartuntalujuus on kuormitus, joka vaaditaan liimasauman pettämiseen kohdistaessa kohtisuoraa voimaa liimattuun pintaan. Kaksi alumiini- tai hiiliterässylinteriä, joiden halkaisija on 25 mm, liimataan yhteen testattavaa materiaalia käyttäen. Laitetta kierretään molempiin tarttuviin materiaaleihin ja se kohdistaa liimasaumaan vetovoiman. Sauman pettämiseen tarvittava kuormitus on jaettu liimapintaan ja siitä aiheutuva kuormitus tunnetaan myös tartuntalujuutena.

Murtovenymä

Murtovenymä, jota kutsutaan myös rasitukseksi, ilmaisee, kuinka paljon materiaali voi venyä, ennen kuin se pettää. Koiran luun muotoisia näytteitä sijoitetaan testikoneeseen, joka kohdistaa yhä suurempaa vetovoimaa pettämiseen saakka. Näytteen pituuden muutos mitataan venymämittarilla. Kohta, jossa näyte pettää, on murtovenymä.

Murtokerroin

Murtokerroin kuvaa venymän määrää, joka johtuu tietystä kuormituksesta. Tämä ominaisuus tarkoittaa pääasiallisesti materiaalin jäykkyyttä. Vetolujuustestin aikana venymä mitataan ja kirjataan vastaavan kuormituksen kohdalle ennen materiaalin pettämistä. Kuormitus jaettuna venymällä vastaa kuormitus-/venymäkäyrän kerrointa tai kaarta.

Murtolujuus

Murtolujuus tarkoittaa rasitusta, joka vaaditaan epoksin vahingoittamiseen ja pettämiseen. Koiran luun muotoisia yksilöitä sijoitetaan testikoneeseen, joka kohdistaa yhä suurempaa vetovoimaa pettämiseen saakka. Suurin kirjattu rasitus ennen pettämistä on murtolujuus.